*

Kaikki blogit puheenaiheesta Asuntojen hinnat

Uudenmaan palkkaköyhyys ja Satakunnan/Kymenlaakson palkkarikkaus

Uudellamaalla on keskimäärin paremmat palkat ja työllisyysastekin on muuta maata korkeammalla, mutta suhteutettuna asumisen hintaan siellä ovat Suomen köyhimmät kokoaikaiset duunarit. 2016 vuoden lukuihin pohjautuen vertailin maakuntien nettopalkkoja vuokriin ja omistusasuntoihin (vanhat asunto-osakkeet).

 

Kuvassa #1 nettopalkat on jaettu maakuntien keskimääräisillä vuokrilla ja järjestetty sen mukaan missä mediaanipalkansaaja on isotuloisin. Kuinka monta neliötä nettopalkalla vuokraisi.

 

Miksi toivomme korkeampia asuntojen hintoja, jos se haittaa vientikilpailukykyä?

Tämä on kyllä mielenkiintoista, että asuntojen hintojen laskukin voidaan nähdä negatiivisena. Suomessa kun myös omistusasunnossa asumista tuetaan ihan järkyttävästi, niin kaikkihan sellaisen hankkii, joten kuumotukset, jos hinta koskaan laskisi. Mutta tämä on nurinkurista. Ei yhteiskunta, jossa asuminen on jäätävän kallista, ja siihen menee ihmisillä puolen palkkaa, voi olla mikään kovin tehokas tai järkevä yhteiskunta. Itse asiassa se on aika sakea, ja sietääkin vienti sakata ja homman luhistua joskus.

Mitä pitäisi tehdä, jos miljoona asuntoa on väärässä paikassa?

Tänään mediassa on näyttävästi ekonomistien suulla todettu, että meillä on miljoona (1000000) asuntoa väärässä paikassa. Väärää paikkaa he eivät määrittele mutta tarkoittanevat suurten kaupunkien ulkopuolella. Virheellisen politiikan virheitä kaadetaan nyt sitten kansalaisten niskoille.

Tarvitaan pikaisesti ohjelma, jolla kaupunkien ja maaseudun Suomea kehitetään kokonaisuutena.

Oma koti kullan kallis

Asuntojen hintakehitys puhuttaa näin kuntavaalien alla ja aivan syystä. Helsingissä asuntoon vaadittava summa on kivunnut tasaista tahtia ja nousevalle trendille ei ole näköpiirissä loppua. Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä vanhasta osakehuoneistosta sai maksaa Helsingissä jo 4552 euroa, kun keskimääräinen neliöhinta muualla pääkaupunkiseudulla oli 4049 euroa. Muualla Suomessa päästään yli puolet halvemmalla ja neliön omistajuuden saa 1845 eurolla. Kaavoituksella vaikutetaan asuntojen tarjontaan.

Miksi Suomessa ei ole luotijunia?

Kun miettii tuota pääkaupunkiseudun ahdasta asumista ja lisääntyviä pilvenpiirtäjiä, sitä on alkanut pohtimaan, miksei Suomessa ole luotijunia? Entäpä, jos jostain Heinolan korkeudelta pääsisi noin puolessa tunnissa rautateitse pääkaupunkiseudulle?

Onhan Suomi toki harvaanasuttu maa, mutta onko tarkoituksenmukaista pakata suuri osa väestöstä Uudellemaalle, joka rakennetaan täyteen, kun vaihtoehtoisesti voisi kehittää nopeita yhteyksiä lähiympäristöön ja miksei vähän kauemmaksikin?

Suomalaisesta oligarkiasta - case aso

Kun Neuvostoliitto hajosi, paljon julkista omaisuutta myytiin pilkkahintaan yksityishenkilöille, jonka seurauksena he kuuluvat nykyään maailman rikkaimpien joukkoon.

Jukka Kilpi kirjoittaa tänään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla: Asumisoikeuslain uudistamisessa on parannettava asukkaiden asemaa. Kirjoitus on asiaa, joskin oletettavasti Hesarin mielipidekirjoituslinjauksista johtuen tarpeettoman kesy.

Pientalot - Tiny houses - Attefallshusen

Nuorille alkaa olla yhä vaikeampaa ostaa ensiasunto, niin meillä kuin muualla maailmalla. Esimerkiksi Espanjassa, Kreikassa ja jopa Italiassa on liian tavallista, että 20-30-vuotias asuu edelleen vanhempiensa luona. Jotta päästäisiin pois ahdistavasta tilanteesta yhä useampi on rakentunut pientalon. Niihin liittyvä lainsäädäntö hieman vaihtelee eri maissa: kun toisessa maassa pientalon pitää olla liikuttavissa (vrt.

Uuden ajan kaupunginosa Malmin lentokentälle

Helsingin kaupunginvaltuusto ilmaisi kokouksessaan 30.3.2016 selvin luvuin mielipiteensä Malmin lentokentän alueen kaavoittamisen ja asuntorakentamisen puolesta.

Lentokentän säilyttämistä vaatinut kuntalaisaloite kaatui valtuustossa äänin 55-29. Äänestystulos ennakoi lukuja myös loppuvuodesta valtuustoon tulevan yleiskaavan osalta. Yleiskaavaehdotuksessa Malmin lentokenttä on merkitty asuntoalueeksi.

Niukkuuden myyminen on parasta bisnestä

Lähiaikoina on mediassa ollut esillä neljä aihetta, joilla ei välttämättä äkkiseltään tuntuisi olevan mitään yhteyttä:

Kallis asuminen on talouskasvun este (HS 6.2.2016)

Yle: Rajuista hinnankorotuksista kertonut Caruna maksoi veroja vain 1,6 prosenttia (Yle 31.1.2016)

Bussifirmat voivat saada jättisakot epäillystä kartellista (HS 26.1.2016)

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä